Maanantaina ennen itsenäisyyspäivää äiti sai leijonavaakunalla sinetöidyn kirjeen.
”Mikä se on?” ihmettelivät Varpu ja Virta.
”Tämä on presidentin kansliasta,” selitti äiti. ”Minulle on myönnetty ritarikunnan merkki.”
”Vau! Saatko nyt haarniskan ja peitsen ja hevosen?” lapset pohtivat.
”Mihin ne mahtuisivat?” nauroi äiti.
Tiistaina kuriiri soitti ovikelloa. Nokkakärryllä perille kärrätty paketti oli painava ja kolisi. Haarniskan mukana toimitettiin opaskirjanen vaakunaväreistä.
Keskiviikkona toimitettu peitsi oli neljä metriä pitkä. Se täytyi nostaa asuntoon parvekkeen kautta, koska eteinen oli liian ahdas.
Kun paašipoika torstaina soitti ovikelloa komea sotaratsu mukanaan, äiti ei edes hämmästynyt.
”Auta minulle haarniska päälle,” hän huokaisi. ”Ostarilta soitettiin. Siellä on kuulemma lohikäärme.”