Ovikello soi. Kynnyksellä seisoi kaksi ankaran näköistä hahmoa mustissa puvuissa, päässään hyvin asialliset mustat tonttulakit hopeisilla karvareunuksilla.
”Joulutarkastajat, hyvää adventin aikaa. Ollaanko täällä oltu tartuntatautiviranomaisen määräämässä karanteenissa?”
”Ei,” sanoi isä hämmentyneenä. ”Välillä etäkoulussa…”
Toinen tarkastaja teki merkinnän muistikirjaansa.
”Se olisi ollut lieventävä asianhaara. Nyt näyttää pahalta. Heti tässä ovella huomauttaisin, että teiltä puuttuu joulukranssi.”
”Kaksi adventtisunnuntaita on mennyt,” täydensi toinen. ”Eikä adventtikynttelikköä missään.”
”Eikä jouluvaloja. Ei ikkunatähteä, ei parvekevaloja.”
”Teillä kuulemma vihataan siivoamista. Joko joulusiivous on tilattu pandemiarajoituksista kärsineeltä pienyrittäjältä?”
Tarkastajat ojensivat lähtiessään pitkän puutelistan.
”Teemme pistotarkastuksia ennen joulua. Asiat kannattaa hoitaa kuntoon mahdollisimman nopeasti, muuten Joulupukki muistaa teitä risuilla.”