Lempi ja Hertta istuivat kerrostalopihassa, Hertta piippua poltellen ja Lempi luudanvarteensa nojaillen.
Kolmannen kerroksen parvekkeelta lensi ruosteinen talikko. Se iski kipinää osuessaan pihatiehen ja yksi piikeistä katkesi.
Pohjakerroksen asunnosta kuului huutoa. Nummen nuori rouva hätisti täysikasvuisen sian ulos pation ovesta. Viidennessä kerroksessa Koististen ikkunaa vasten räpiköi kana. Pian kaukaisuudesta kuului hälytysajoneuvojen ääniä.
Hertta otti piipun suustaan. ”Enkös minä sanonut! Ei täällä kannata trullata. Vaan Eetla on niin itsepäinen, että varmaankin yritti lypsää Koististen kissan, kun ei lehmää löytänyt.”
”Kerätään Lyytin kappaleet kiveykseltä ennen kuin ajavat yli,” huokasi Lempi. ”Eetla ja Aukusta hoitakoot itsensä pois löytöeläintalosta. Mennään me markettiin puhkomaan maitotölkkejä.”