Tonttu Tossunen veti nutunkauluksen tiukasti kiinni ja tonttulakin syvälle päähänsä niin, että vain silmät näkyivät. Häntä saatettiin seurata koska tahansa – myös tonttujen kiltteyttä tarkkailtiin.
Hän livahti sivukujalle, koputti oveen ja kuiskasi tunnussanan ovenraosta kurkistavalle tontulle. Ohitettuaan paksun äänieristysverhon hän pääsi hämärään kellariportaikkoon. Alhaalta kuului soittoa.
Kellarissa soivat irlantilaiset viulut ja pillit, hanuri ja bodhrán. Tanssilattialla tonttujen töppöset tömistivät jigejä ja reelejä. Lakkien kulkuset helisivät polkkapiirin hurjan pyörinnän tahtiin.
Tossunen huokaisi onnellisena. Korvatunturin perinnetansseissa mentiin vain ja ainoastaan laahaavaa masurkkaa joululaulujen tahtiin, ja kerran kaudessa Nissepolkkaa. Underground-tanssiklubin suosio kasvoi joulu joululta. Kenties jo ensi vuonna joku sovittaisi Hei tonttu-ukot irlantilaiseksi jigiksi?