Kategoria: Raapale

Julkaistu

Viranomaisohje

Kansalaiset! Maatamme kohdanneen kriisitilanteen johdosta muistutamme viranomaisohjeiden noudattamisen tärkeydestä. Kehotamme kaikkia rauhallisuuteen.

Valtio on valmistautunut erilaisiin katastrofiskenaarioihin, joista tämä on yksi. Kaikki maassa jo olevat varastot määrätään tänään kiireellisesti käsitellyllä erityisasetuksella valtiolle. Aloitamme maan suurimmilla kahvipaahtimoilla korvikekahvin valmistuksen välittömästi. Valtion virallisessa korvikekahvissa on aina vähintään 25 prosenttia aitoa kahvia. Kysykää kotitekoisista korvikkeista isovanhemmiltanne.

Vähittäiskaupat voivat myös näin poikkeusoloissa myydä jo olemassa olevia kahvivarastoja, mutta myynti rajoitetaan yhteen kahvipakkaukseen asiakasta kohden. Yksityishenkilöiden kahvin hamstraus on tästä päivästä alkaen laitonta. Tarkkailkaa naapureitanne! Yli kilo kahvia lasketaan erityisasetuksen vastaiseksi henkilökohtaiseksi varastoksi. Avaamme huomenna kansalaisille vihjepuhelimen kahvinkätkijöiden löytämiseksi. Selviämme tästä yhdessä Talvisodan hengessä!

Hallitus

Julkaistu

Perinteiden yhteentörmäys

Keski-ikäinen nainen istui kahvilassa neulomassa kirkkaansinistä lankaa, joka juoksi suoraan vieressä istuvan nuoremman naisen värttinästä. Neulojan toisella puolella vanhempi rouva keskittyi jäätelöannokseensa.

”Lahja Suovanen?” Naisten viereen ilmestyi huppupäinen hahmo.

”Seitsemänkymmentäseitsemän…. Odota…”

”Miten niin odota?” Huppupään ääni oli tyrmistynyt.

”Hiljaa, neulon tämän kerroksen loppuun!” neuloja kivahti.

”Minä olen Kuolema!” huppupää suutahti. ”Minä en odota ketään! Sinun aikasi on tullut.”

Naiset kohottivat katseensa ja heidän silmänsä hehkuivat yhtä kirkkaansinisinä kuin soljuva lanka.

”Kuules poika,” vanhin naisista sanoi, käsissään hyvin terävän näköiset sakset. ”Menehän häiritsemästä tai leikkaan lankasi. Meillä on tärkeämpää tekemistä kuin jutustella nousukkaiden kanssa.” Huppupää perääntyi. Joskus oli viisainta valita taistelunsa.

Julkaistu

Asunnon halti(j)a

Raivasin isomummon jäämistöä kolmatta päivää. Polvistuessani siivoamaan kaapin pohjaa huomasin takaseinässä pikkuruisen punaisen oven.

”Onpa kummallinen paikka tonttuovelle,” ajattelin.

Oven pyöreästä ikkunasta kajasti valoa. Miten isomummo oli tuonne sähkötkin virittänyt? Raavin ovenpieliä keksiäkseni, miten koristeen saisi irrotettua. Silloin ovi paukahti auki. Sormenmittainen vanhus hakkasi kävelykepillään lattiaan.

”Murtovaras! Vandaali! Huligaani! Lakkaa heti rikkomasta kotioveani!”

”Anteeksi! En tiennyt…”

”Huijari! Valehtelija! Soitan poliisit!” Vanhus kaivoi taskustaan pienimmän koskaan näkemäni kännykän ja pamautti ovensa takaisin kiinni.

***

Pakattuani isomummon korut äidille vietäväksi ovikello soi. Poliisipartio näytti ankaralta.

”Asunnon haltia soitti ja ilmoitti murtovarkaasta. Mitä teillä on laukussanne.”

Mykistyneenä ojensin laukkuni. Selitystäni poliisi ei kuitenkaan uskoisi.

Julkaistu

Lasikengän tapaus

”Kossu. Raakana.” Kettu lysähti baaripöytään.

”Rankka päivä?” kysyi Kaivanto.

”Muistatko kauppiaanrouvan, jota taannoin epäiltiin miehensä murhasta? Tilanne siinä talossa eskaloitui tänään. Prinssin lasikenkäkiertue saapui…”

”Eikös rouvalla ollut kaksi pahansisuista tytärtä? Tappelu?”

”Pahempaa,” Kettu totesi syvään huokaisten. ”Äiti otti keritsimet ja leikkasi toiselta tytöltä isovarpaan poikki. Kun prinssin väki oli soittamassa meitä hätiin, niin eiköhän komerossa jyskytetty ovea. Rouva oli lukinnut tytärpuolensa rääsyissä ja likaisena kaappiin. Päästiin paikalle siinä vaiheessa, kun prinssi sovitti lasikenkää tytölle.”

”Siinäkö on uusi kuningattaremme?” Kettu pudisti päätään. ”Tyttö houraili haltiakummeista ja kurpitsavaunuista. Pääsi suoraan hoitoon, ja rouva putkaan. Ja minä käskin adjutantin asentaa prinssin puhelimeen Tinderin.”