Työvoimapoliittinen toimenpide

Haastattelijatonttu katsoi työnhakijaa hämmentyneenä.

”Teidät siis lähetettiin sieltä… työvoimatoimistosta?”

”TE-palveluista, nykyään”, hakija korjasi. ”Kuvittelin ensin, että tämä oli Tonttulan elämyskylä Levillä ja ajattelin jättää hakematta. Olen yli viisikymppinen ravintola-alan ammattilainen, en minä tässä iässä enää rupea laskemaan pulkkamäkeä tonttupuvussa turistien huviksi.”

Haastattelijatonttu näytti uteliaalta.

”Päätitte kuitenkin hakea tänne. Miksi?”

Työnhakija rykäisi.

”Huomasin osoitteen oikein Korvatunturilla. Olen tehnyt keikkaa Lapissa kolmekymmentä vuotta ja tiesin, ettei täällä mitään turistirysää ole.” Sitten hänen kasvoilleen nousi vieno puna. ”Ja onhan siitä nyt aikaa, kun olen viimeksi kirjoittanut Joulupukille…”

Haastattelijatonttu hymyili leveästi. ”Ravintola-alalta, sanoitte? Tonttuarmeijakin marssii vatsallaan ja puurokauhan varteen tarvitaan reipasta väkeä. Tervetuloa töihin!”

Puhelinmyyjä

”Helmi tässä Korvamatojen Kestotilauspalvelusta!”

”En osta puhelinmyyjiltä…”

”Ei hätää, teillähän on tämä elinikäinen maksuton kestotilaus voimassa! Soittelen nyt tällaisella mukavalla asialla, että nyt olisi tarjolla edullisesti erä ysäriklassikoita, esimerkiksi Anna Hanskin Jos et sä soita…”

”Miksi maksaisin kappaleista, joiden olemassaolon haluaisin unohtaa?”

”Elinikäinen maksuton kestotilaushan takaa ainoastaan joululaulut, Suvivirren ja Miljoonasateen Marraskuun. Muuten soittolista on satunnainen.”

”Voiko kestotilauksen perua?”

”Peruutusmahdollisuutta ei ole, näette sen kun katsotte sopimusehtojen viidettätoista liitettä mikroskoopilla.”

”Valitan kuluttaja-asiamiehelle!” ”Kuluttaja-asiamies on ratkaisussaan KKV/018 linjannut, että meidän ilmaispalvelumme on kuluttajalle etu. Mutta teidän ei tarvitse tehdä tilausta! Saatte silti näytekappaleena Ressu Redfordin Kuka on se oikean. Hyvää joulunaikaa!”

Joulukaktus

Kommuunin keittiössä vallitsi ankean kaamosajan unelias tunnelma, kun Sepi saapui iltapäiväkahviapajille energisen oloisena ja kasvot loistaen.

”Kävin Plantagenissa, hän selitti. Ostin joulukaktuksen!”

Marke ja Lotta huokaisivat. Olohuone oli jo täynnä mummolakasveja. Valtavaksi villiintynyt kiinanruusu peitti suurimman osan ikkunaa. Yhtä innokkaasti kasvava muratti kiikkui Sepin luonnonvalkoisesta kalastajanlangasta solmimassa, tummanruskein puuhelmin koristellussa makrameeamppelissa. Nurkkaan työnnetty jukkapalmu varjosti nojatuolia.

”Tulkaa katsomaan!”

Olohuoneen ovensuussa kämppisten leuat loksahtivat auki. Kukkivan joulukaktuksen asemesta heitä odotti kattoon asti ulottuva pylvästyräkki. Sepi oli kietonut sen ympärille ledivalosarjan ja kimallenauhaa ja kiinnittänyt latvaan tähden.

”Komea kasvi”, Marke mutisi.

”Kestävämpi kuin kuusi”, Lotta täydensi.

”Eikä tarvitse imuroida neulasia vielä juhannuksenakin!”

Kummituskeli

Repe lysähti hätäkeskuksen taukohuoneen sohvalle.

”Jumalauta, mikä ihmisiin on mennyt! Tuo oli viides sekopää tänä iltana, joka soitti ilmoittaakseen haamuhavainnosta.”

Pipsa ja Santtu vilkaisivat toisiaan.

”Nukuitko perehdytyskurssilla? Koko yöksi on luvattu kylmää ja kosteaa koillistuulta. Paras mahdollinen kummituskeli!”

Repe näytti entistä hölmistyneemmältä. Pipsa huokaisi, avasi pöydällä lojuvan ohjekansion ja lehteili esiin loppuosan tiedotenipun.

”Ei ihme, ettet ole törmännyt näihin ilmoituksiin aiemmin, on ollut etelätuulta ja haamut haihtuvat jos on liian lämmintä.” 

”Parameteorologian laitos… Ei voi olla totta!”

***

Toverit suuntasivat työpisteilleen jättäen epäuskoisen Repen tavaamaan ohjeita.

”Pitäisikö meidän varoittaa Repeä kaamosajan vampyyreistä?”

Santtu virnisti.

”Eiköhän poikaparka pian kuule niistä kertomattakin.”

Valetonttu

Jakelu: Tutkija Saksa, tiedoksi hankejohtaja Harakka.

Hyvä tutkija Saksa.

Toimeksiantajamme, Tonttujen ammattiyhdistys TAYn, tietoon on tullut, että käytätte hankkeen tehtäväkuvauksessanne tutkijan ohella kuvausta ”sometonttu eli sometilien haltija”.

Pyydämme lopettamaan tämän kuvauksen käytön välittömästi. Ihmisten keskuudessa ”tonttu” on pitkään ymmärretty hauskana luonnehdintana erilaisten tehtävien vastuuhenkilöistä, mutta kyseessä on suojattu ammattinimike. Väärinkäytökset heikentävät nimikkeen arvostusta sekä yleisön luottamusta oikeisiin ammattitutkinnon suorittaneisiin tonttuihin.

Emme suosittele käyttämään myöskään ”haltija” -nimitystä, koska sana on monitulkintainen eikä selkeästi erota ihmisten toimintaa laillistettujen tonttujen toiminnasta. Sosiaalisen median tilien sekä muun tietotekniikan osalta ehdotamme tarkoitukseen neutraalimpaa termiä ”ylläpitäjä”.

Hyvää joulun odotusta!

Yhteistyöterveisin

Tuisku Olki-Pukkila

Asianajotoimisto Torvinen ja Tohelo

Raapalejoulukalenterin 2023 tilaus

GlassAngel Games & Stories julkaisee jouluksi 2023 jälleen painetun raapalejoulukalenterin nidottuna vihkona. Tänä vuonna kalenterin nimi on Raapalejoulukalenteri II: Jollei jouluna ole lunta.

Voit tilata Raapalejoulukalenterin täyttämällä tilauslomakkeen osoitteessa https://forms.gle/actNYFaAzoP22eDK6.

Raapalejoulukalenteri sisältää vähintään 25 uutta raapaletta. Näistä 24 julkaistaan Facebookissa ja täällä blogissa 1.-24. joulukuuta. Kokoelmaan mahdollisesti sponsoroituja bonustekstejä ei julkaista muualla – vuonna 2022 raapalejoulukalenterin lopulliseksi laajuudeksi tuli painettuna 30 raapaletta. Vihko postitetaan tilaajille marraskuussa.

Raapalejoulukalenterin hinta vuonna 2023 on:

  • 1 kpl painettuna ja postitettuna 15 €
  • Jos tilaat useita kappaleita, lisäkappaleet ensimmäisen jälkeen 10 € (esim. 2 kpl siis 15+10=25 €)
  • Pdf/epub 7,5 €
  • 1 kpl painettuna ja postitettuna + pdf/epub 17,5 €

Raapalejoulukalenteria on mahdollista sponsoroida myös hieman suuremmalla summalla. Kaikki alla olevat sisältävät vihkon painettuna ja postitettuna. Lisäksi saat sponsoriraapaleen erikseen sekä sähköisenä että tulostettuna ja nimimerkillä varustettuna.

  • Nimikkoraapale kokoelmaan 25 €. Saat antaa yhdelle kokoelman raapaleista esimerkiksi otsikon, teeman tai avainsanan. Näitä myyn korkeintaan 7 kpl.
  • Bonusraapale kokoelmaan 50 €. Sponsoroi kokoelmaan yksi lisäraapale, jota ei julkaista muualla. Saat antaa raapaleelle esimerkiksi otsikon, teeman tai avainsanan. Näitä myyn korkeintaan 5 kpl.
  • Ikioma raapale valitsemastasi aiheesta 75 €. Tätä raapaletta ei julkaista kokoelmassa, eli se kirjoitetaan ainoastaan sinulle. Näitä myyn korkeintaan 5 kpl.

Taiteilija Ninni Aalto on jälleen luvannut tehdä kokoelmalle kansikuvan. Voit toimia aitona taidemesenaattina ja sponsoroida kansikuvan. Kuva on uniikki, ja saat sen omaksesi hintaan 200 €.

Operaatio Jouluaatto

Jouluaattoaamun valjetessa Joulumuori havahtui siihen, että viereinen paikka vuoteessa oli tyhjä. Pian hän huomasi tyynyllä lepäävän kirjelapun: ”Joulupukki on meillä. Luovuttakaa kaikki tämän vuoden lahjat, tai joulu on lopullisesti peruttu.”

Joulumuorin kulmakarvat rypistyivät. Määrätietoisesti hän tarttui puhelimeen ja lausui koodisanat: ”Kellokas on karkuteillä.”

Pääsihteeritonttu oli välittömästi tilanteen tasalla. ”Pyydän virka-apua Satumaan poliisista. Käynnistetäänkö suunnitelma D?”

”Toimitaan näin. Ilmoita meikkiin ja kampaukseen tekoparran tarpeesta. Olen pian siellä.” Lopetettuaan puhelun muori puristi uhkean olemuksensa tiukkaan binderiin ja otti kaapista esiin itselleen räätälöidyn päätontun virka-asun. Hän ei ollut huolissaan, tiedustelijatontut löytäisivät Joulupukin kyllä. Siihen saakka operaatio Jouluaatto olisi hänen vastuullaan. Shown täytyi jatkua.

Lahjaputiikki

”Miksi tässä aina käy näin?” Helmi manasi, kun oli jälleen kerran lykännyt joululahjojen ostamista aatonaattoon. Kauppakeskus oli täynnä stressaantuneita shoppailijoita, kauppoihin oli vaikea mahtua sekaan ja kassajonot tukkivat ahtaat käytävät.

Paniikkioireiden uhatessa Helmi livahti kulman ympäri kuvitellen päätyvänsä lyhyeen huoltokäytävään. Hänen yllätykseksensä käytävän varrelle oli kuitenkin ilmaantunut pieni putiikki. Rauhallinen tunnelmamusiikki soi, eikä muita asiakkaita näkynyt. Harmaanuttuinen myyjä hymyili Helmille.

Hetken kuluttua Helmi havahtui käytävältä silmiään räpytellen. Hänen jalkojensa juuressa oli kaksi siististi täyteen pakattua joulunpunaista paperikassia, joista paljastui juuri sopiva joululahja jokaiselle perheenjäsenelle. Salaperäinen lahjaputiikki oli kadonnut, eikä Helmi enää koskaan löytänyt sitä, vaikka tutki tarkkaan kauppakeskuksen kaikki sivukäytävät.

Hyrskyn myrskyn

”Tee tilaa!” Miisa komensi ja ryömi sängyn alle.

Vihertäväkarvainen hirviö teki parhaansa kootakseen raajansa niin, että Miisakin mahtuisi lastensängyn alle. Raatelukynnet välkähtelivät pimeässä.

”Mikä hätänä? Näitkö painajaista? Nythän on keskipäivä!” kyseli sikeästä unesta havahtunut mörkö.

”Äiti siivoaa”, Miisa selitti. ”Ja se vihaa siivoamista, niin se on myös kamalan kiukkuinen.”

”Miksi se sitten siivoaa?” mörkö tiedusteli.

”Joulu ei kuulemma tule, jos ei jynssää hammasharjalla jalkalistoja.”

Rauski pudisti päätään. ”Kuka sille on tuollaista väittänyt? Kamala vaiva, koko talo hyrskyn myrskyn, ja ylihuomenna on kaikki kuitenkin lahjapaperinriekaleissa ja nurkat täynnä uutta tavaraa.”

Miisa huokasi. ”Minusta ei ainakaan koskaan tule tuollaista aikuista”, hän lupasi.

Baarikärpäset

Meluisa joukko oikaisi puistikon läpi hyvässä laitamyötäisessä. Oli myöhäistä pikkujouluille, mutta talvipäivänseisauksen baarikierros oli mainio tapa purkaa joulustressiä.

Lumi oli taivuttanut kaksi puuta säihkyväksi portiksi. Seurue hoippui naureskellen valkoisen kaaren alitse. Toisella puolella he seisahtuivat hämmästyneinä katsomaan, kuinka valoa hohtavat keijut tanssivat maagisen aarnimetsän aukealla.

”Emme taida enää olla Kansasissa, Toto”, yksi baarikärpäsistä huokasi.

”Me ollaan Helsingissä, ja mun nimi on Tuukka”, hieman hitaammilla hoksottimilla varustettu juhlija sammalsi.

Talvinen kaupunki oli haihtunut kuin tuhka tuuleen. Kolmas illanviettäjä kaivoi käsilaukustaan taskumatin. Hiljaa he jatkoivat matkaa syvemmälle lumottuun metsään.

***

”Poliisi ymmällään”, julistivat iltapäivälehtien lööpit seuraavina päivinä. Kadonneiden juhlijoiden arvoitus ei selviäisi koskaan.